Taiteilijat

Arturo Alvarado

Perulaissyntyinen kapellimestari Arturo Alvarado aloitti klassisena kitaristina ja säveltäjänä, mutta ryhtyi opiskelemaan orkesterin johtamista päästyään opiskelemaan Rimski-Korsakovin konservatorioon Pietariin. Alavarado valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2012 opettajanaan Leif Segerstam. Hän on täydentänyt myös opintojaan Pariisissa (Conservatoire Superior de Paris) ja Berliinissä (Hanns Eisler Hochschule für Musik).

Alvarado on työskennellyt useiden merkittävien orkestereiden kanssa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän on myös johtanut useita oopperoita, kuten Brittenin oopperan Turn of the Screw ja Cimarosan oopperan Il matrimonio segreto.

Alvarado on saanut useita apurahoja Solti-säätiöltä, mikä on mahdollistanut useille mestarikursseille osallistumisen opettajinaan Zsolt Nagy, Peter Eötvös, Jorma Panula, Kenneth Kiesler, Roger Norrington ja Sylvain Cambreling. Vuonna 2010 maestro Lorin Maazel kutsui hänet Castleton -festivaaleille Virginiaan.

Joonas Asikainen

Rantasalmelta kotoisin oleva baritoni, Joonas Asikainen (s.1987), aloitti lauluopintonsa Savonlinnan Taidelukiossa opettajanaan Chieko Okabe-Silvasti. Tämän jälkeen hän on jatkanut opintojaan mm. Lahden Ammattikorkeakoulussa Sirkka Parviaisen ja Sibelius-Akatemiassa Erkki Rajamäen sekä Irja Aurooran johdolla.

Asikaisen on esiintynyt oopperalavoilla rooleinaan mm. kreivi Almaviva ja Papageno, W. A. Mozartin oopperoissa Figaron häät ja Taikahuilu, Gabriel von Eisenstein Straussin Lepakko operetissa, Hietasen rooli Tauno Pylkkäsen oopperassa Tuntematon sotilas sekä Gunther Oscar Strausin operetissa Die Lustigen Niebelungen. Oopperalavojen lisäksi häntä on kuultu myös konserttien solistina Suomen lisäksi mm. Italiassa, Ruotsissa ja Walesissa.

Kilpailumenestystä Asikainen on saavuttanut 2009 järjestetyistä Merikanto – laulukilpailusta ja 2013 vuoden Timo Mustakallio -laulukilpailusta saavuttaen molemmissa finaalipaikan, sekä 2010 järjestetyistä Kangasniemen laulukilpailuista saavuttaen jaetun kolmannen sijan.

Nazig Azezian

Nazig Azezian aloitti pianonsoiton 8 -vuotiaana Itä-Helsingin musiikkiopistossa Leena Nikulan johdolla. Vuodesta 2007 alkaen hän opiskeli Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa Juhani Lagerspetzin, Teppo Koiviston ja Hamsa Al-Wadi Juriksen johdolla. Keväällä 2014 Azezian valmistui musiikin maisteriksi suorittaen pianodiplominsa erinomaisin arvosanoin.

Azezian on osallistunut lukuisille pianon mestarikursseille, joita ovat pitäneet mm. Erik T. Tawaststjerna, Liisa Pohjola, Eero Heinonen, Matti Raekallio, Konstantin Bogino ja Ivari Ilja. Azezian on palkittu Sibelius-Akatemian sisäisessä Helmi Vesa – pianokilpailussa vuonna 2012. Hänen taiteellista työskentelyään ovat tukeneet Wegelius-säätiö sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Liediä Azezian on opiskellut monipuolisesti Ilmo Rannan johdolla täydentäen opintojaan osallistumalla pianisti Matti Hirvosen liedin mestarikurssille, pianisti Hartmut Höllin saksalaisen liedin mestarikursseille sekä pianisti Ilkka Paanasen ja baritoni Jorma Hynnisen liedin äänittämisen mestarikurssille. Azezian esiintyy säännöllisesti liedkonsertein Suomessa ja ulkomailla: viimeaikaisista esiintymisistä mainittakoon konsertit yhdessä baritoni Jorma Hynnisen ja sopraano Johanna Rusanen-Kartanon kanssa.

Nazig Azezian on esiintynyt aktiivisesti soolo- ja liedpianistina sekä soittanut kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa konserttisarjoissa ja festivaaleilla. Keväällä 2012 Nazig Azezian kutsuttiin yhdessä huilisti Nairi Azezianin kanssa esiintymään AGBU:n Young Armenian Talents – konserttiin Lontoossa. Tammikuussa 2015 julkaistiin Sibelius 150 – juhlavuoden levy, joka sisältää Sibeliuksen lauluja sekä uusia sovituksia muun muassa Karelia-sarjasta ja Finlandiasta. Ainolassa ja Järvenpää-talossa äänitetyllä levyllä hänen kanssaan esiintyvät sellisti Jussi Makkonen, baritoni Esa Ruuttunen, mezzosopraano Annastiina Tahkola ja viulisti Susanna Mieskonen-Makkonen. Levylle sovitetusta Impromptusta op. 5 nro 5 ja Drömmenistä op. 13 nro 5 Azezian kuvasi kesällä 2014 Pielisellä musiikkivideot yhdessä sellisti Jussi Makkosen kanssa.

Keväästä 2013 lähtien Azezian on esiintynyt Suomen kouluissa kerronnallisin Jean Sibelius -ja Oskar Merikanto -konsertein yhdessä sellisti Jussi Makkosen ja sopraano Laura Pyrrön kanssa jo yli 100 000 kuulijalle. Sibelius 150 – juhlavuoden tiimoilta konsertteja on myös muun muassa Ateneumin taidemuseossa ja Helsingin Musiikkitalossa sekä musiikkifestivaaleilla Norjassa. Tammikuussa 2015 Lasten Keskus julkaisi koulukonserttien pohjalta syntyneen Sibelius –aiheisen lasten kuvakirjan ja äänilevyn. Kirjan kuvittaa ja kirjoittaa Katri Kirkkopelto, ja äänilevyllä kuullaan Sibeliuksen musiikkia Azezianin ja sellisti Jussi Makkosen tulkintoina. Kirja jaetaan opetusministeriön tuella kaikkiin Suomen alakouluihin vuoden 2015 alussa.

Lisätietoja: www.nazig.azezian.com

Fiamma Nova -vanhan musiikin yhtye

Fiamma Nova on viiden (tai kuuden) muusikon muodostama vanhan musiikin yhtye, jonka
ohjelmiston painopiste on keskiaikaisessa musiikissa. Ohjelmiston keskeisimmän osan ovat toistaiseksi muodostaneet keskiaikaiset Maria-laulut, joita on haalittu monista erilaisista lähteistä (’Codex Las Huelgas’-,’Cantigas de Santa Maria’-, ’Llibre Vermell de Montserrat’- käsikirjoitukset; säveltäjänimet kuten Hildegard von Bingen; etc). Maria-laulujen lisäksi repertuaariin kuuluu Piae Cantiones-lauluja (vanhalla kirjasuomella), trubaduuri- ja trobairizlauluja (trobairiz on nimike keskiaikaiselle naispuoliselle runoilijalle/lauluntekijälle) sekä instrumentaalikappaleita.

Fiamma Novan peruskokoonpano on:
Johanna Leviäkangas (laulu)
Aino Peltomaa (laulu)
Sanna Salminen (fiideli, laulu)
Jukka Louhivuori (puhallinsoittimet, lyömäsoittimet)
Pekka Toivanen (harppu, luuttu, lyömäsoittimet)

Ralf Gothóni

Gothóni aloitti musiikkiopintonsa viululla kolmen vuoden vanhana ja piano-opintonsa viiden ikäisenä. Hän debytoi 15-vuotiaana orkesterisolistina ja vuonna 1967 hän esiintyi Jyväskylän kesässä ”Vuoden debytanttina”. Hän on esiintynyt maineikkaimmilla musiikkifestivaaleilla – mm. Salzburg, Berlin, Praha, Aldeburgh, Edinburgh, Roque de Antheron, Ravinia, Tanglewood – sekä useiden merkittävimpien orkestereiden –
kuten Chigagon, Detroitin ja Toronton sinfoniaorkestereiden, Berliinin ja Varsovan Filharmonikkojen, Baijerin Radio-orkesterin, Japanin Filharmonikojen ja Englannin Kamariorkesterin solistina. Hän esiintyy vuosittain lukuisissa konserteissa sekä solistina että kapellimestarina johtaen pianosta käsin. Gothóni on kantaesittänyt toista tusinaa konserttoa. Gothónia kuullaan myös säännöllisesti merkittävimpien kamarimusiikkifestivaalien vierailevana taiteilijana.

Gothóni on tehnyt lähes 100 albumia useille levymerkeille, joukossa BIS, CPO, Decca, DGG, EMI, Finlandia ja Ondine, jonka kanssa hän 90-luvulla teki yli 20 CD:tä keskeisenä säveltäjänä Schubert. Konserttolevytyksistä yksi on ylistetty äänitys Benjamin Brittenin pianokonsertosta Hälsingborgin sinfoniaorkesterin ja Okko Kamun kanssa, mukana säveltäjän alkuperäinen kolmas osa. Viimeaikaisista levytyksistä on mainittava Aulis
Sallisen ja Alfred Schnittken musiikkia sisältävät CD:t.

Ralf Gothóni toimi legendaarisen English Chamber Orchestra’n ylikapellimestarina vuosina 2000-09. Vuosina 2001–06 hän toimi myös Northwest Chamber Orchestra’n, Seattle, musiikillisena johtajana. 2004 Gothóni nimitettiin Deutsche Kammerakademien päävierailijaksi. Aiemmin hänellä oli ollut monia taiteellisia tehtäviä: Finlandian Sinfoniettan ylikapellimestari 1989–94, Turun kaupunginorkesterin päävierailija 1995–2000 ja Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja 1984–1987. 1990-luvun alussa
hän oli Pekingin ”Kielletyn kaupungin musikkijuhlat” alkuunpanija. Tämän juhlan taiteellisena johtajana hän toimi 1996 ja 1998. Vuonna 2004 hän aloitti yhteistyön Kairon Oopperan kanssa; ”Musical bridge EgyptFinland” festivaalilla hänen suomalaiset ja egyptiläiset kolleegansa ovat päässeet vuorovaikutukseen keskenään niin Suomessa kuin Egyptissäkin. Gothóni on tukenut klassisen musiikin toimintaa myös Israelissa ja Etelä-Afrikassa.

Hänen sydäntään hyvin lähellä ovat yhteydet nuoriin muusikoihin. Hän on Savonlinnan kesäisen Musiikkiakatemian taiteellisen toimikunnan puheenjohtaja. Professorina hän on toiminut Sibelius-Akatemiassa vuosina 1992–2007, Hampurissa ”Hochschule für Musik” vuosina 1986–96, Berliinissä ”Hanns Eisler Hochschule” vuosina 1996–2000. Vuona 2000 hänet nimitettiin vierailevaksi professoriksi Lontoon ”Royal College on Music”iin ja vuosina 2006-2013 hän toimi pianokamarimusiikista vastuullisena professorina Instituto da Camara, Reina Sofiassa, Madridissa. Vuodesta 2012 Gothóni aloitti vierailevana professorina myös Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa. Hän pitää mestarikursseja ympäri maailmaan ja on kuulunut monena kesänä Chigagon “Steans Institute for Young Artists” opettajakuntaan. Viime vuosina Gothóni on myöskin kutsuttu merkittävimpien pianokilpailujen tuomaristoon, sekä kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin.

Gothóni on säveltänyt mm. kolme kamarioopperaa, kamarikantaatin ”The Ox and its Sephard” (Ondine) ja siitä Concerto Grosso version viululle, pianolle ja jousille, ”Peregrina” -kamarikonserton alttoviululle ja kamariorkesterille sekä kamarimusiikkia ja lauluja. Ralf Gothóni on myös esseisti: hänen suuren suosion saanut ensimmäinen kirjansa ”Luova hetki” julkaistiin syyskuussa 1998 ja toinen kirja “Pyöriikö kuu” lokakuussa 2001. 2004 ilmestyi mestarivirittäjä Matti Kyllösen kanssa kirjoitettu flyygelin teknisiä ominaisuuksia käsittelevä kirjanen ”Flyygelin kanssa”. Hänen kolmas kirjansa ”Hämähäkki” ilmestyi vuonna 2014.

Gothóni on saanut useita kunnianosoituksia: Gilmore Artist Award 1994, joka on yksi klassisen musiikin suurimmista palkinnoista, Itävallan kulttuuriministerin Schubert-mitali 1978, Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1983 sekä Pro Finlandia -mitali 1992. Vuonna 2012 Espanjan kuningatar Sofia palkitsi hänet taiteellisista ja pedagogisista ansiosta.

Jussi-Matti Haavisto

Jussi-Matti Haavisto (s.1985) opiskelee Sibelius-Akatemiassa sävellys pääaineenaan. Sävellystä hän on opiskellut Tapio Nevanlinnan oppilaana. Hän on myös aktiivisesti opiskellut alttoviulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa Helge Valtosen oppilaana ja osallistunut mestarikursseille opettajinaan mm. Simon RowlandJones, Jouko Mansnerus ja Ilari Angervo. Lisäksi hän on esiintynyt kamarimuusikkona monissa eri tapahtumissa mm. Joensuun Musiikkitalvi-festivaaleilla.

Lukio-opintojen aikana Haavisto tutustui säveltäjä Pehr Henrik Nordgreniin. Monet tapaamiset Nordgrenin kanssa innoittivat hänet hakeutumaan sävellysopintoihin. Haaviston teoksia ovat esittäneet Helsingin kamarikuoro, kamariorkesteri AVANTI! ja
yksittäiset taiteilijat. Hänen teoksiaan on esitetty mm. Helsingin urkukesässä, Musiikkitalon KLANGkonserttisarjassa ja UNM-festivaaleilla Göteborgissa.

Tuija Hakkila

Tuija Hakkila opiskeli Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan ja Eero Heinosen oppilaana ja jatkoi opintojaan Pariisin konservatoriossa Jacques Rouvierin ja Theodor Parachivescon opissa. Modernia musiikkia hän opiskeli Pariisissa Claude Helfferin kanssa ja fortepianonsoittoa Yhdysvalloissa Cornell Universityssä Malcolm Bilsonin oppilaana. Muita tärkeitä opettajia ovat olleet György Sebök ja Dmitri Bashkirov sekä kamarimusiikissa
William Pleeth. 1985-86 Hakkila oli Fulbright-stipendiaatti Columbia Universityssä. Hän valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta 2005, ja hänen konserttiohjelmia käsittelevä tutkimuksensa ”Pompeijin aarteita tuhkasta” julkaistiin 2007.

Tuija Hakkila on toiminut pianomusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1987 lähtien. Hän pitää säännöllisesti mestarikursseja Euroopassa ja kotimaassa, sekä toimii aktiivisesti asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. 2005-2008 hän opetti Kööpenhaminan kuninkaallisen konservatorion vanhan musiikin osastolla. Hakkila toimi Musiikkia linnassa- festivaalin taiteellisena johtajana 1989-2003 Hämeenlinnassa ja
1999-2002 Sibelius-Akatemian konserttitoimiston taiteellisena johtajana. Hän sai Pro Musica –säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2009 ja on nauttinut Valtion taiteilija-apurahaa useaan otteeseen.

Hakkila on esiintynyt useimmilla kotimaisilla festivaaleilla ja vieraillut säännöllisesti orkesterien solistina. Lisäksi Hakkila on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa (mm. Lincoln Center Mostly Mozart Festival 2008), Japanissa, Indonesiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nauhoituksia hän on tehnyt useiden eri maiden radio-ja TV-yhtiöille. Hän tekee yhteistyötä mm. Vera Bethsin, Anner Bijlsman, Hortense Cartier-Bressonin, Mikael Helasvuon, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin, Anssi
Karttusen, Aleksei Ljubimovin, Karita Mattilan, Andres Mustosen ja John Storgårdsin kanssa.

Hakkila on kiinnostunut musiikin eri tyyleistä, ja hänen ohjelmistonsa ulottuu barokista aivan uusimpaan musiikkiin. Hänen kokonaislevytyksensä Mozartin sonaateista on saanut runsaasti kiitosta kansainvälisessä lehdistössä. Tämän lisäksi hänen diskografiaansa kuuluu modernia pianoohjelmistoa, Gabriel Faurén ja Niccoló Castiglionin kamarimusiikkia, Beethovenin koko sello-piano-duolle kirjoittama tuotanto, Haydnin huilutriot, ensilevytys Lithanderin veljesten pianomusiikista sekä 2010 ilmestynyt CD Sibeliuksen pianomusiikkia ”Intimate Landscapes”. Hakkila on tehnyt yhteistyötä monien säveltäjien kanssa ja kantaesittänyt suuren määrän kotimaisia ja ulkomaisia teoksia.

Lisätietoja: www.tuijahakkila.info

Jorma Hynninen

Jorma Hynninen on yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista laulutaiteilijoista Suomessa. Hänen ennakkoluuloton ja syvällinen lähestymistapansa taiteeseen ei ole ainoastaan uudistanut sooloteosten tulkintoja, vaan myös vaikuttanut useiden uusien oopperoiden syntyyn. Lied-musiikissa hänen mielenkiinnon kohteina ovat olleet Schubertin, Schumannin, Brahmsin ja Wolfin laulusarjat sekä sooloteoksista Sibeliuksen, Merikannon, Kuulan ja Kilpisen yksinlaulut. Hynninen on esiintynyt lukuisissa arvostetuissa konserttisaleissa ympäri maailmaa, sellaisissa kuten Carnegie Hall, Lincoln Center, Kuningatar Elisabeth -sali, Royal Albert Hall, Musikverein, Concertgebouw, Boston Symphony Hall, Chicago Symphony Hall, ja festivaaleilla Tanglewoodissa, Raviniassa ja Salzburgissa.

Hynnisen oopperauraan on sisältynyt yli 70 roolia, tärkeimpinä Don Carlosin Rodrigo, Figaron häiden Kreivi, Tannhäuserin Wolfram, Jevgeni Oneginin nimirooli sekä pääroolit useissa suomalaisissa oopperoissa säveltäjiltä kuten Sallinen ja Rautavaara. Monet näistä rooleista on kirjoitettu nimenomaan Hynniselle. Hän on esiintynyt maailman johtavissa oopperataloissa New Yorkissa, Milanossa, Wienissä, Berliinissä, Münchenissä, Hamburgissa, Antwerpenissä, Pariisissa, Moskovassa, Buenos Airesissa, San Franciscossa ja Los Angelesissa. Maaliskuussa 2007 hän uudisti Topin roolin Aulis Sallisen Punainen viiva -oopperan uudessa tulkinnassa kansallisoopperassa.

Hynninen on esiintynyt tunnettujen kapellimestareiden, kuten Klaus Tennstedtin, Lorin Maazelin, James Levinen, Riccardo Mutin, Riccardo Chaillyn, Colin Davisin, Seiji Ozawan, Esa-Pekka Salosen, Jukka-Pekka Sarasteen ja Leif Segerstamin kanssa. Hänen tunnetuimpia oopperalevytyksiään suomalaisia oopperoita lukuun ottamatta ovat Figaron häät (Muti), Elektra (Ozawa) ja Il prigioniero (Salonen). Hänen kattava levytysuransa sisältää monipuolisesti musiikkia spirituaaleista jazziin. Hynninen toimi Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuosina 1984-1990 sekä Joensuun laulujuhlien taiteellisena johtajana 1980-91. Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 1993-2002 sekä Sibelius-Akatemian laulumusiikin professorina 1997–2003. Hynniselle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2005.

Joensuun kaupunginorkesterin muusikoita

Joensuun kaupunginorkesterin muusikot kantaesittävät Sibeliuksen Satu -orkesteriteoksesta tehdyn sovituksen nonetille.

Eveliina Laine, huilu
Nahoko Kinoshita, oboe
Marjo Vattulainen, klarinetti
Lauri Mykrä, fagotti
Pertti Vattulainen, käyrätorvi
Heli Untamala, viulu
Ulla Karvinen, alttoviulu
Konstantin Misukov, sello
Heikki Helske, kontrabasso

Lisätietoja orkesterista ja muusikoista: www.joensuu.fi

Eira Karlson

Eira Karlson s. 1978 on opiskellut viulunsoittoa vuodesta 1982 ja laulua vuodesta 2004. Hän on valmistunut Lahden ammattikorkeakoulusta viulupedagogiksi sivuaineenaan käyrätorvi, ja Helsingin Metropolian vanhan musiikin osastolta laulupedagogiksi. Hän on soittanut fiideliä ja vetotrumpettia keskiaikaisen musiikin yhtyeessä Oliphant vuodesta 1995 ja levyttänyt yhtyeen kanssa 4 levyä mm. truveeri- ja minnelauluja.

Karlson on konsertoinut myös Helsingin kamarikuorossa alttolaulajana ja toiminut laulu- ja fiidelisolistitehtävissä erilaisissa yhteyksissä.Hän on myös 2014 perustetun laulaja- multi-instrumentalisteista koostuvan vanhan musiikin trio Sufiran jäsen Karlson soittaa viululla myös arabialaista musiikkia. Karlson on opiskellut arabialaisvireisen viulun soittoa Kairossa vuonna 2005 opettajinaan mm. Saad Mohamed Hassan ja Abdo Dagher, ja on suomalaisen Al Teslim -yhtyeen jäsen.

Seppo Kimanen

Seppo Kimanen syntyi Helsingissä vuonna 1949. Hän opiskeli musiikkia
ensin Sibelius-Akatemiassa ja sittemmin Prahan ja Pariisin
Konservatorioissa sekä Detmoldin Musiikkikorkeakoulussa. Vuosina 1971-74
Kimanen työskenteli Turun Konservatorion sellonsoiton lehtorina ja
1974-77 radion sinfoniaorkesterin 3. soolosellistinä. Sibelius-Akatemian
sellonsoiton ja kamarimusiikin tuntiopettajana hän toimi 1975-91.

Kimanen on Jean Sibelius-kvartetin perustajajäsen (vuodesta 1980).
Kamarimuusikkona tai solistina hän on konsertoinut useimmissa Euroopan
maissa, USA:ssa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Chilessä, Australiassa,
Intiassa, Kiinassa ja Thaimaassa.

Vuonna 1970 Kimanen perusti yhdessä puolisonsa Yoshiko Arain kanssa
Kuhmon Kamarimusiikkijuhlat ja työskenteli sen taiteellisena johtajana
lyhyitä ajanjaksoja lukuunottamatta 35 vuoden ajan. Vuosina 1977 – 1980
hän oli Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja. Kimanen on
suunnitellut ja johtanut musiikkitapahtumia mm. Japanissa, Britanniassa,
entisessä Jugoslaviassa ja Chilessä. Kimanen on toiminut myös
kolumnistina, esitelmöitsijänä sekä radio-ohjelmien toimittajana. Hän on
kirjoittanut pakinakokoelman  ”Golfia anopin kanssa” ja esseitä
sisältävän ”Mielessä musiikki”. Vuonna 2013 ilmestyi
omaelämänkerrallinen kirja ”Kimasen lento.”

Vuonna 1999 tasavallan presidentti myönsi Kimaselle professorin
arvonimen. Vuodet 2000 – 2005 hän toimi opetusministeriön nimeämänä
valtion taiteilijaprofessorina. Pro Finlandia-mitali myönnettiin
Kimaselle 1988, Saksan valtion Grosse Verdientskreutz 1994 ja Ranskan
valtion l’Ordre National du Mérite 2005. Vuodesta 2010 Seppo Kimanen
työskentelee Kauniaisten Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana ja
vapaana taiteilijana.

Anni Kuusimäki

Anni Kuusimäki suoritti harpunsoiton A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemiassa Willy Postman johdolla vuonna 1996. Ensikonsertin hän piti Soiva Akatemia -konserttisarjassa syksyllä 1997.

Kuusimäki on ollut Helsingin kaupunginorkesterin harpun äänenjohtaja vuodesta 1999. Hän toimi Kansallisoopperan orkesterin harpun varaäänenjohtajana vuosina 1993-1999. Kuusimäki soitti viransijaisena Tampereen kaupunginorkesterissa 1990-luvun alussa ja Trondheimin sinfoniaorkesterissa vuosina 1994-1995.

Kuusimäki on esiintynyt useiden orkestereiden solistina soittaen Händelin, Mozartin, Debussyn, Ravelin, Rotan, Segerstamin ja Rautavaaran musiikkia. Hän on soittanut huilisti Petri Alangon kanssa solistina, duona ja erilaisissa kamariyhtyeissä. Duo Euphonia Musica baritoni Hannu Holman kanssa on konsertoinut vuodesta 1997 lähtien. Kuhmon Kamarimusiikissa Kuusimäki on esiintynyt vuosina 2004 ja 2007.

Kuusimäki säestää oboisti Aale Lindgréniä levyllä ”Mystinen Oboe”. Hän on tehnyt yhteistyötä myös vaskimuusikoiden, joensuulaisen Brass 5:n sekä helsinkiläisen Kaartin Seitsikon ja Jouko Harjanteen kanssa. Lieksalaissyntyinen Kuusimäki on esiintynyt usein myös Vaskiviikolla.

Kuusimäki soittaa kelttiharppua kesällä 2007 perustetussa irlantilaisen musiikin yhtyeessä Siorcas Chamber Orchestrassa. Yhtye on kapellimestari-viulisti Dmitri Slobodenioukin ja Sirkus Bandin ideoima laulaja-kitaristin, folkviulun, sähköbasson, jousikvartetin, trumpetin ja kelttiharpun kokoonpano, jolle sovitukset tekee pianisti Jarkko Riihimäki.

Kuusimäki on opettanut harpunsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin konservatoriossa, sekä järjestänyt kesäkursseja Lieksassa, Pyhätunturilla ja Uudessakaupungissa. Hän on tilannut ja kantaesittänyt uusia sooloteoksia mm. Eero Hämeenniemeltä, Markus Ketolalta, Leif Segerstamilta ja Tuomas Turriagolta. Lisäksi hän on sovittanut paljon suomalaista pianomusiikkia harpulle.

Kirsi Laamanen

Kirsi Laamanen aloitti harmonikansoiton 8-vuotiaana Linnalan kansalaisopistossa. 14-vuotiaana hän alkoi käydä soittotunneilla Jyväskylässä Alpo Pohjan luona. Laamanen valmistui harmonikansoitonopettajaksi Jyväskylän konservatoriosta vuonna 1996. Opiskelun ohessa hän kävi opettamassa Jyväskylän seudulla, sekä Kannonkoskella ja Pieksämäellä.

Vuonna 1997 Laamanen aloitti työt Savonlinnan musiikkiopistossa ja vuonna 2000 hän suoritti jatkotutkinnon Jyväskylän konservatoriossa Vladimir Dolgopolovin oppilaana. Laamanen valmistui klassiselta puolelta, mutta kevyempikin musiikki on lähellä sydäntä, ja hän on tehnyt paljon yhteistyötä mm. kansanmuusikoiden kanssa.

Iida-Vilhelmiina Laine

Iida-Vilhelmiina Laine suoritti sellonsoiton ammattiopintoja ensin Timo Hanhisen johdolla Turun konservatoriossa, jonka jälkeen jatkoi opintojaan professori Arto Noraksen luokalla Sibelius-Akatemiassa. Lisäksi häntä ovat opettaneet mestarikursseilla mm. Young-Chang Cho, László Mezö ja Ralph Kirshbaum.

Laine on työskennellyt useissa suomalaisissa orkestereissa ja esiintyy säännöllisesti solistina ja kamarimuusikkona. Kilpailumenestystä hän on kerännyt mm. Turun sello-kilpailun finalistina vuonna 2010. Klassisen musiikin ohella Laine toimii aktiivisesti myös muiden musiikkilajien parissa. Improvisaatio ja Jazz ovat lähellä hänen sydäntään ja hän kartuttaa osaamistaan niiden saralla jatkuvasti.

Ulla Lampela

Ulla Lampela suoritti diplomitutkintonsa syksyllä 2004 erinomaisin arvosanoin ja valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta keväällä 2005. Lampelan opettajina Sibelius-Akatemiassa ovat toimineet Timo Hanhinen, Marko Ylönen ja Hannu Kiiski. Lampela on täydentänyt opintojaan Lontoon Royal College of Music´ssa, jossa hän on suorittanut Master of Music in Chamber Ensemble-tutkinnon vuonna 2001.

Tammikuussa 1998 Lampela saavutti jaetun neljännen palkinnon Turun sellokilpailussa. Lampela on konsertoinut Tempera-kvartetin jäsenenä runsaasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Jussi Makkonen

Jussi Makkonen aloitti sellonsoiton 7–vuotiaana Pielisen-Karjalan musiikkiopistossa Lieksassa. Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen hänet valittiin 1993 ja 1996 hän aloitti yliopisto-opinnot Sibelius-Akatemiassa professori Martti Rousin johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 2005. Mestarikursseilla häntä ovat ohjanneet mm. professorit Arto Noras, Erkki Rautio ja Frans Helmersson. Voitettuaan Eurovision nuorten solistien kilpailun Suomen karsinnan vuonna 1996 Jussi Makkonen on ollut kysytty esiintyjä niin Suomessa kuin ulkomailla. Vuosina 1996-1998 Makkonen toimi EU:n nuoriso-orkesterin ja Gustav Mahler –orkesterien jäsenenä.

Vuonna 2008 levy-yhtiö Naxos julkaisi Makkosen Sibelius –levyn kansainväliseen levitykseen, jonka jälkeen hän on esittänyt Sibeliusta sadoille tuhansille kuulijoille konserteissaan Suomessa, Hongkongissa, Filippiineillä, Indonesiassa, Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Virossa, Romaniassa, Moldovassa, Kreikassa, Italiassa, Tanskassa, Saksassa, Tšekeissä ja Belgiassa. Makkosen kiertueet on uutisoitu näyttävästi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ja hän on esiintynyt monien tv- ja radioasemien musiikkiohjelmissa Suomessa, Yhdysvalloissa, Indonesiassa, Vietnamissa, Filippiineillä ja Romaniassa. Makkonen on konsertoinut Suomessa ja ulkomailla useiden suomalaisten eturivin pianistien kanssa, kuten Folke Gräsbeck, Risto Lauriala, Ville Matvejeff, Violeta Petrova, Terhi Dostal, Esa Ylönen, Kalle Toivio, Ruusamari Teppo ja Rait Karm. Vuodesta 2013 alkaen hän on tehnyt säännöllisesti yhteistyötä pianotaiteilija Nazig Azezianin kanssa.

Makkosen tapa tulkita Sibeliusta on löytänyt klassiselle musiikille myös uuden ja nuoren yleisön. Hänen käsikirjoittamansa ja ideoimansa tarinalliset Sibelius- ja Merikanto –konsertit ovat tavoittaneet vuosien 2010-2014 aikana jo lähes 250 000 koululaista eri puolilla Suomea pidetyissä konserteissa. Monille kuulijoista konsertti on ollut heidän ensi kosketuksensa klassiseen musiikkiin. Näiden koulukonserttien pohjalta on syntynyt monia uusia tapoja kohdata lapsia ja nuoria taiteen keinoin. Vuonna 2015 julkaistaan Sibelius -aiheinen lasten kuvakirja, jonka kuvittaa ja kirjoittaa Katri Kirkkopelto. Kirjan mukana olevalla äänitteellä Jussi Makkonen tulkitsee Sibeliusta yhdessä pianisti Nazig Azezianin kanssa. Kirja jaetaan kaikkiin Suomen alakouluihin tammikuussa 2015 Opetusministeriön tuella. Makkonen kuvasi kesällä 2014 kaksi Sibelius –aiheista musiikkivideota Pohjois-Karjalassa, joiden tematiikka nousee Sibeliuksen häämatkasta Pieliselle. Impromptu op. 5/5 –musiikkivideo julkaistiin syyskuussa 2014 ja on saavuttanut jo kymmeniä tuhansia katsojia Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2015 Jussi Makkonen on kutsuttu esiintymään kahdelle laajalle kiertueelle kouluihin Yhdysvaltoihin. Koulujen lisäksi Jussi Makkonen esiintyy mm. Astoria Music Festivaalilla ja Seattle Symphonyn Sibelius –konserttisarjassa yhdessä pianisti Ruusamari Tepon kanssa, jonka isoäidin isoisä oli Jean Sibelius.

Jussi Makkonen on johtanut vuodesta 2008 alkaen Pielinen Soi –festivaalia yhdessä veljensä, sellotaiteilija Matti Makkosen kanssa. Festivaali on laajentunut viime vuosina merkittäväksi taidetapahtumaksi, joka kokoaa musiikin ja taiteen ystäviä Pielisen upeisiin maisemiin Suomesta ja ulkomailta.

Viime vuosina Jussi Makkonen on ollut kysytty taiteilija myös lukuisilla äänitteillä. Hän on levyttänyt kamarimusiikkia mm. sopraano Johanna Rusanen-Kartanon ja baritoni Esa Ruuttusen kanssa.

Vuonna 2013 julkaistiin urkuvelho Kalevi Kiviniemen ”Joulun legenda” –levy, jolla esiintyy vierailevina taiteilijoina sellisti Jussi Makkosen lisäksi myös sopraano Karita Mattila. Tammikuussa 2015 julkaistiin Sibelius 150 –juhlavuoden levy, jolla esiintyvät Jussi Makkosen lisäksi myös pianisti Nazig Azezian, baritoni Esa Ruuttunen ja mezzosopraano Annastiina Tahkola sekä viulisti Susanna Mieskonen-Makkonen.

Jussi Makkonen esiintyy konserttisalien lisäksi myös valtionhallinnon järjestämissä tilaisuuksissa. Makkonen on esiintynyt mm. Tasavallan presidentin kutsuvierastilaisuudessa Mäntyniemessä, Suomen Eduskunnan järjestämässä Pohjoismaiden Neuvoston palkintojen jakotilaisuudessa sekä lukuisissa Suomen suurlähetystöissä Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa.
Viime vuosina Jussi Makkosen taiteellista työtä ovat tukeneet mm. OKO-pankki, Suomen Kulttuurirahasto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Jussi Makkosen yhteistyökumppaneita ovat mm. koulukonsertteja järjestävä Konserttikeskus ry ja Sibelius –aiheisen lasten kuvakirjan kustantava Lasten Keskus. Joulukuussa 2014 Hämeenlinnan Sibelius –seura myönsi Jussi Makkoselle Sibeliuksen syntymäkotimitalin ansioistaan Sibeliuksen musiikin esittäjänä sadoille tuhansille koululaisille.
Jussi Makkonen soittaa Henry Jay –selloa vuodelta 1757.

Lisätietoja:
www.jussimakkonen.com
www.facebook.com/cellistjussimakkonen
www.youtube.com/user/cellistjussimakkonen

Liisa Makkonen

Liisa Makkonen aloitti viulunsoiton opintonsa neljävuotiaana. Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistunut Liisa Makkonen suoritti viuludiplomin korkein mahdollisin arvosanoin 2004 (op. Päivyt Meller). Lukuvuoden 2009-2010 hän opiskeli Israelissa. Mestarikursseista mainittakoon Pinchas Zukerman, Hagai Shaham, Mi-Kyi Lee, Pavel Vernikov, Mark Lubotsky. Liisa Makkonen on soittanut paljon kamarimusiikkia mm. pianisti Folke Gräsbeckin kanssa ja toistakymmentä vuotta Maggiore-jousikvartetissa (opintoja mm. Amadeus-kvartetin viulistin Siegmund Nisselin johdolla). Hän on esiintynyt myös useiden suomalaisten orkestereiden solistina.

Liisa Makkonen toimi usean vuoden ajan viulunsoitonopettajana Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Hän on soittanut viime vuosina mm. Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, Turun Filharmonisessa orkesterissa sekä konserttimestarina Vaasan kaupunginorkesterissa.

Vuonna 2008 ilmestyi Liisa Makkosen sooloviululevy Improvisation.

Matti Makkonen

Matti Makkonen on valmistunut sellonsoiton sekä säveltapailun ja musiikinteorian opettajaksi Kuopion konservatoriosta. Sellonsoittoa hän on opiskellut mm. Timo Törmän ja Marcel Bergmanin johdolla, orkesterinjohtoa Jorma Panulan johdolla, kuoronjohtoa Stefan Sköldin ja Rita Varosen johdolla sekä sävellystä Pekka Kostiaisen ja Sakari Monosen johdolla. Nova Records Oy:n toimitusjohtajana toimiva Makkonen on työskennellyt mm. Savonlinnan Musiikkiakatemian toiminnanjohtajana, Etelä-Savon säveltaiteen läänin-taiteilijana, opettajana Kuopion ja KeskiSuomen konservatorioissa ja Savonlinnan musiikki-opistossa ja taidelukiossa sekä säveltäjänä, – sovittajana, -kapellimestarina ja -tuottajana. Makkonen on esiintynyt sellistinä ja kapellimestarina kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa ja Japanissa. Hän on säveltänyt mm. vokaali-, kamari- ja
näyttämömusiikkia.

Lisätietoja: www.mattimakkonen.com

 Hélène Maréchaux

Hélène Maréchaux syntyi Pariisissa 1985 ja aloitti viuluopintonsa kymmenen vuoden ikäisenä. Myöhemmin hän opiskeli Pariisin konservatoriossa Régis Pasquierin johdolla sekä vuosina 2007-1212 Münchenissä opettajanaan Mi-kyung Lee. Maréchaux  on aina ollut kiinnostunut kamarimusiikista, ja hän on esiintynyt monissa tunnetuissa konserttisaleissa sekä festivaaleilla useissa Euroopan maissa. Maréchaux on osallistunut moneen otteeseen myös kansainväliseen Cornwallissa järjestettävään musiikkiseminaariin (IMS Prussia Cove) sekä Seiji Ozawan johtamaan kansainväliseen musiikkiakatemiaan Sveitsissä (the International Music Academy Swizterland). Vuodesta 2010 hän on saanut nauttia Yehudi Menuhin Live Music Now -apurahasta. Vuosina 2010-2014 Maréchaux on soittanut Bavarian radion sinfoniaorkesterissa ja vuodesta 2014 eteenpäin hän on ollut Münchenin kamariorkesterin jäsen.

Susanna Mieskonen-Makkonen

Susanna Mieskonen-Makkonen opiskeli mm. Kuopion konservatoriossa suorittaen viulunsoiton diplomin vuonna 1995 Zoja Istominan johdolla. Vuosina 1988-1990 hän opiskeli Tel Avivissa Israelissa Rubin-Akatemian opettajien Yair Klessin ja Ora Shiranin johdolla. Viulunsoiton mestarikursseille hän on osallistunut mm. Yehudi Menuhin –Akatemiassa Espanjassa opettajinaan Diana Cummings, Benzion Shamir, Zoria Shikmurzajeva sekä Alexander Vinnitsky. Lisäksi hän on opiskellut mm. jazzlaulua opettajinaan Maija Hapuoja ja Dave Ward.

Susanna Mieskonen-Makkonen on toiminut viulistina mm. Herzelia Chamber Orchestrassa (Israel), Kuopion, Porin ja Mikkelin kaupunginorkestereissa, Savonlinna-kvartetin I-viulistina sekä freelancemuusikkona. Kotimaan lisäksi hän on konsertoinut viulistina Hollannissa, Israelissa, Ranskassa, Saksassa, Tsekissä, Turkissa, Venäjällä ja Virossa mm. sellistimiehensä Matti Makkosen kanssa. Jazzlaulajana hän on esiintynyt mm. Savonlinna Big Bandin solistina.

Susanna Mieskonen-Makkonen on toiminut viulunsoiton opettajana mm. Kuopion konservatoriossa ja Savonlinnan musiikkiopistossa. Hänen taiteellista työskentelyä ovat tukeneet ESEK, Etelä-Savon taidetoimikunta, Kordelinin rahasto ja Suomen kulttuurirahasto.

Mari Mäntylä

Mari Mäntylä on erikoistunut 10-kieliseen kitaraan eli decacordeen.
Mäntylä konsertoi aktiivisesti sekä solistina että kamarimuusikkona ja
tekee yhteistyötä monien suomalaisten ja ulkomaalaisten säveltäjien
kanssa. Hän on esiintynyt merkittävillä musiikkifestivaaleilla Suomessa
ja eri puolilla Eurooppaa sekä Libanonissa. Syksyllä 2015 Mäntylä
konsertoi Pekingissä, Kiinassa. Hän on kantaesittänyt useita, erityisesti decacordelle sävellettyjä teoksia ja näin edistänyt merkittävästi myös instrumenttinsa tunnetuksi
tekemistä.

Mari Mäntylä on ollut mukana monissa levytyksissä. Mäntylän ensimmäinen
vuonna 2008 (Alba) ilmestynyt soololevy ”Decacorde” sai erinomaisen
vastaanoton alan lehdistössä Suomessa ja ulkomailla.

Mäntylä tekee kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa. Vuonna 2002
perustettu bandoneon-decacorde yhtye, Duo Dryades, Kristina Kuusiston
kanssa konsertoi Suomessa ja ulkomailla säännöllisesti. Duon julkaisemat
levyt ovat saaneet innostuneen vastaanoton niin Suomessa kuin
ulkomaillakin. Viimeisin levy Speira oli Emma-ehdokkaana klassisten
levyjen sarjassa. Yksi Mäntylän mielenkiintoisista musiikkiproduktioista
on Pekka Jalkasen säveltämä monologiooppera Dominus Krabbe, jota hän
esittää yhdessä kontratenori Teppo Lampelan kanssa. Ooppera
kantaesitettiin Helsingin Juhlaviikoilla 2012 ja sen jälkeen sitä on
esitetty eri puolilla Suomea.

Mäntylä on opiskellut kitaransoittoa Tampereen Konservatoriossa Jorma
Salmelan johdolla, Sibelius-Akatemiassa Jukka Savijoen johdolla,
Sveitsissä Baselin musiikki-akatemiassa Oscar Ghiglian konserttiluokalla
sekä Sienan Accademia Musicale Chigianassa 1991, missä hänelle
myönnettiin Diploma di Merito- kunniadiplomi. Solistidiplomin hän
suoritti Sibelius-Akatemiassa 1995, sekä Konzertreife-diplomin Baselin
musiikki-akatemiassa 1997. Musiikin maisteriksi hän valmistui 1998.

Mari Mäntylä soittaa Kauko Liikasen (LiikanenGuitars) 2001 rakentamalla
decacordella.

Esa Ruuttunen

Esa Ruuttunen opiskeli aluksi teologiaa ja toimi ennen ammattilaulajan uraansa kymmenen vuoden ajan papin virassa Helsingissä Temppeliaukoin kirkossa. Työn ohessa hän suoritti loppututkinnon ja yksinlaulun diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan professori Matti Lehtinen.

Hän oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan solistina vuosina 1987-2005 sekä lauloi lähes vuosittain Savonlinnan Oopperajuhlilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuodesta 1996 lähtien hän on tehnyt laajan kansainvälisen uran oopperalaulajana, mm. Berliinissä, Münchenissä, Stuttgartissa, Wienissä, Lontoossa, Bregenzin ja Kanariansaarten musiikkijuhlilla sekä Buenos Airesissa. Konserttilaulajana hän on esiintynyt mm. Euroopassa, USA:ssa Kanadassa, Japanissa ja Venäjällä.

Esa Ruuttusen yli 50 roolin luettelossa merkittävimpiä ovat Wagnerin Lentävä hollantilainen, Alberich ja Wotan, Enescun Oedipe, Puccinin Scarpia, Tikan Luther ja Kokkosen Paavo Ruotsalainen.

Esa Ruuttunen on suosittu konserttilaulaja kirkko- ja muun hengellisen musiikin alalla ja hän on tehnyt runsaasti äänitallenteita.

Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taitelijaksi Esa Ruuttunen nimettiin kesällä 2000. Hän sai samana vuonna rovastin arvon, v. 2001 Pro Finlandia–mitalin, v. 2004 Romanian valtion musiikkikomentajan arvon sekä v. 2012 Mikael Agricolan ristin. V. 2007 hänestä ilmestyi musiikkitietokirjailija Pekka Hakon kirjoittama henkilökuvateos Oopperapappi.

Beauty and the Beasts -vanhan musiikin yhtye

’Beauty and the Beasts’ sai alkunsa vuonna 2002, jolloin Sari Straatsma (o.s. Räsänen) ja Ere Lievonen tapasivat Utrechtin konservatorion vanhan musiikin osastolla.
Kamarimusisoinnin ilo ja yhteissoiton luontevuus innoittivat Sarin ja Eren luomaan yhteisen musiikkikielen kertoakseen tarinaa musiikin kautta. Yhtyeen musiikillinen kieli on joustava ja monipuolinen, muuttuen tyylin ja säveltäjän mukaan. Yhtyeen ydin koostuu
traversosta (barokkihuilu) ja cembalosta, mutta välillä joukkoon liittyy sello, viola da gamba, barokkiviulu tai oboe. Yhtyeen innokkuus ja rikas mielikuvitus antavat eri maiden barokkimusiikille raikkaan, värikkään ja tyyliin sopivan sointimaailman täynnä tunteita ja
ilmaisurikkautta.

’Beauty and the Beasts’ on erikoistunut 1700-luvun rikkaaseen ja vivahteikkaaseen kamarimusiikkiin. Tämä ajanjakso käsittää useita tyylejä, kuten barokki- ja galantti tyyli, Sturm und Drang ja varhaisklassismi. Tyypillisiä sävellysmuotoja traversolle ja basso continuolle ovat sonaatti, preludi, capriccio, aaria, fantasia ja sarja. Sonaateissa traversolle ja cembaloobligatolle soittimien välinen keskustelu on tätäkin eloisampaa. Kamarimusiikin ohella yhtyeen ohjelmistoon kuuluu myös soolokappaleita.

Ranskalaisen barokkimusiikin ominaisuuksia ovat intimiteetti, lämpö ja kauneus, ja usein sonaatit ja sarjat koostuvat tansseista. Hienostunut koristelu ja hallittu tunnesisältö luovat rauhaisan ja lumoavan ilmapiirin. Italialainen musiikki on temperamenttista ja virtuoosista, ja hitaat osat koskettavia. Saksalainen musiikki on monipuolista ja rikasta. Musiikin maisema on aina tunteiden täyttämää, mistä ei voikaan saada tarpeekseen.

Sarin soittamat traversohuilut ovat samantyyppisiä kuin ne, jotka olivat käytössä sävellysten syntyaikoina. 1700- luvun kuluessa traverso kehittyi huomattavasti. Sen sointi
muuttui tummasta ja matalavireisestä Hotteterrehuilusta Rottenburghin kevyempään ääneen, ja aina Grenserin loisteliaaseen ja täyteläiseen ääneen asti. Sarin soittimet vastaavat hyvin huiluja, joita teosten säveltäjillä on ollut mielessään. Tämä seikka edesauttaa suuresti vakuuttavien tulkintojen toteuttamista.

Yhtye on esiintynyt sekä Hollannissa että Suomessa lukuisten kamarimusiikkikonserttien puitteissa, mm. Barokki-Kuopiossa, Dordrechtin Bach-festivaalilla ja Utrechtin vanhan musiikin festivaalin Fringe-sarjassa. Straatsma ja Lievonen esiintyvät säännöllisesti eri barokkiorkestereiden ja kamarimusiikkiyhtyeiden kanssa niin koti- kuin ulkomaillakin.

Maistiaisia ’Beauty and the Beasts’ -yhtyeen tarjonnasta voi kuunnella tässä nettiosoitteessa: www.saristraatsma.nl/traverso/samples.html

Kaija Saarikettu

Viulutaiteilija Kaija Saarikettu opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja Edsbergin Kamarimusiikki-instituutissa Tukholmassa opettajinaan mm. Onni Suhonen ja Endre Wolf. Vuonna 1980 hän sai ensimmäisen sijan Kuopion viulukilpailussa ja oli finalisti kansainvälisessä Jean Sibelius -viulukilpailussa. Taiteellisen tohtorintutkinnon hän suoritti Sibelius-Akatemiassa vuonna 2008 aiheenaan kymmenen suomalaista viulukonserttoa.

Kaija Saariketun konserttiohjelmisto painottuu klassis-romanttisiin teoksiin, mutta hänet tunnetaan myös uudemman musiikin tulkkina. Kiinnostus aikamme musiikkiin ja yhteistyö säveltäjien kanssa on synnyttänyt suuren joukon hänelle kirjoitettuja teoksia. Kaija Saarikettu on kantaesittänyt useita sooloviulu- ja kamarimusiikkisävellyksiä sekä viulukonserttoja, säveltäjinä mm. Einar Englund, Paavo Heininen, Eero Hämeenniemi, Juha T. Koskinen, Jyrki Linjama, Pehr-Henrik Nordgren ja Einojuhani Rautavaara.

Ensikonsertista vuonna 1978 lähtien Kaija Saarikettu on esiintynyt laajasti omin konsertein, kamarimuusikkona ja orkesterisolistina kotimaan lisäksi useimmissa Euroopan maissa, Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa (debyyttikonsertti New Yorkissa, Carnegie Hall, vuonna 1984). Hän on esiintynyt useimpien suomalaisten orkestereiden solistina, ohjelmistossaan mm. Mozart, Mendelssohn, Beethoven, Brahms, Bartók, Sibelius, Walton, Merikanto, Saariaho, Klami, Rautavaara, Sallinen, Englund, J.T. Koskinen, Nordgren, Linjama, Heininen. Ulkomaisista orkesterisolistiesiintymisistä mainittakoon Sibeliuksen viulukonserton esitykset mm. Tukhomassa Ruotsin Radion sinfoniaorkesterin solistina, kapellimestarina Esa-Pekka Salonen, Kööpenhaminassa Tanskan Radion sinfoniaorkesterin solistina, kapellimestarina Leif Segerstam, Unkarin kiertueella Turun Filharmonisen orkesterin solistina, kapellimestarina Jaques Mercier.

Kaija Saarikettu on levyttänyt ohjelmistoaan Finlandia-, Alba- ja Ondine-levy-yhtiöille. Hänen ”Modern Finnish Solo Violin” levynsä sai Janne-palkinnon vuonna 1995. Viimeisimpiin levytyksiin kuuluu Sibeliuksen kaikkien opusnumeroitujen viulu-pianosävellysten kokonaislevytys (Finlandia/Alba). Hän tekee myös nauhoituksia Yleisradiolle. Laajempia kokonaisuuksia Kaija Saarikettu on esittänyt mm. Sibeliuksen koko opusnumeroidun viulu-piano -tuotannon vuosina 2005 ja 2015 sekä vuosina 2006-2009 neljän konsertin sarjassa 1900-luvun alkupuolella sävellettyjä, harvinaisia sonaatteja viululle ja pianolle.

Kaija Saarikettu on opettanut Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1985 alkaen, vuodesta 1995 viulumusiikin professorina. Hän myös opettaa säännöllisesti mestarikursseilla kotimaassa ja ulkomailla. Hän on toiminut useiden kansallisten ja kansainvälisten viulukilpailujen tuomaristossa. Vuosina 1995-2001 hän toimi Seinäjoen Eloserenadi-kamarimusiikkijuhlan taiteellisena johtajana.

Annastiina Tahkola

Mezzosopraano Annastiina Tahkola valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta Kuopion osastolta 1995 ja suoritti lauludiplomin kaksi vuotta myöhemmin. Musiikkipedagogin tutkinnon hän suoritti 2007 Savonia-amk:ssa. Hän on täydentänyt lauluopintojaan myöhemmin mm. Peter Lindroosin johdolla sekä useilla mestarikursseilla. Tahkolan instrumentteja ovat myös piano ja huilu.

Annastiina Tahkolan laaja ohjelmisto ulottuu vanhasta musiikista aina nykymusiikin kantaesityksiin saakka. Tahkolaa on kiitelty erityisesti moneen taipuvasta äänestä sekä vahvoista tulkinnoista. Hän on esiintynyt niin kotimaassa kuin ulkomaillakin lukuisilla festivaaleilla lied-resitaalein, kirkkokonsertein sekä kuorojen ja orkesterien solistina. Tahkola on kysytty kirkkoteosten solisti ohjelmistossaan mm. J.S. Bachin Johannes- ja Matteuspassiot, Joulu – ja Pääsiäisoratorio, H-mollimessu, lukuisat kantaatit ja alttokantaatit BWV 35 sekä 170, Händelin Messias, Charpentier´n Te Deum, F. Mendelssohnin Lobgesang sekä Lauda Sion, W. A. Mozartin Requiem, K. Szymanovskin Stabat Mater, Saint-Saënsin Jouluoratorio sekä A. Vivaldin Gloria. Lied-resitaaleissa hän on tehnyt yhteistyötä mm. pianisti Ilkka Paanasen kanssa.

Tahkola on ollut solistina mm. Joensuun, Jyväskylän, Kemin, Kouvolan, Kuopion,Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Turun Kaupunginorkesterien konserteissa sekä tehnyt runsaasti yhteistyötä sotilassoittokuntien kanssa, mm. Kaartin konserteissa, viimeisimmäksi ohjelmistossaan Kirkko Soikoon -festivaaleilla kantaesitetty nykysäveltäjä T. Trachselin 2. sinfonia. Tahkola debytoi Suomen Kansallisoopperassa 2010 Mrs Herringin roolissa Brittenin oopperassa Albert Herring, jota on esitetty myöhemmin myös maakunnissa. Hän oli mukana myös Uppo Nalle -lastenoopperan sävellyskilpailun finaalissa, laulaen mm. Laulavan Lintukoiran ja äidin roolit Kyösti Haatasen sekä Sami Baldaufin teoksissa.

Annastiina Tahkola voitti 1.palkinnon vuonna 2007 ensimmäisessä kansainvälisessä Sibelius-laulukilpailussa. Samana vuonna hän sai Heinäveden kulttuuripalkinnon. Vuonna 2013 häneltä ilmestyi Nova Recordsille suomalaista laulumusiikkia sisältävä äänite ”Sineä ja kultaa” Nova Ensemblen kanssa. Hän lauloi Sibeliuksen lauluja myös tammikuussa ilmestyneelle Jean Sibelius 150 – kamarimusiikkilevylle. Tahkola on toiminut hiippakuntakouluttajana, kuorojen äänenkäytönohjaajana, pitänyt mestarikursseja sekä toiminut Heinäveden musiikkipäivien taustaorganisaatiossa 2008-2010.

Tahkola on toiminut vuodesta 2000 Sibelius-Akatemian laulutaiteen tuntiopettajana ja Savonia-Amk:n vs. laulun lehtorina vuosina 2009-2012. Tahkola toimii tällä hetkellä freelancerina. Kuluvalla kaudella hänellä on tulossa konsertteja orkesterien kanssa ja mm. lukuisia Sibelius-aiheisia konsertteja eri kokoonpanoin.

Lisätietoja: www.annastiinatahkola.com

Matti Olavi Taskinen

Matti Olavi Taskinen on kuopiolainen baritoni, joka tunnetaan mm. ooppera- ja tangolaulajana sekä laulunopettajana. Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta helmikuussa 2015. Matti Olavi Taskinen julkaisi tammikuussa 2014 uuden Olavi T. – Muisto vain –tribuuttialbumin, jolla hän tulkitsee Olavi Virran legendaarisia kappaleita 20-henkisen alansa rautaisista ammattilaisista koostuvan orkesterin kanssa. Muisto vain –levyllä on muun muassa Vilho Korpelan kappale Muisto, jota ei ole tiettävästi koskaan levytetty Olavi Virran levytyksen jälkeen. Albumin viimeinen kappale Yö kerran unhoa annoit, on puolestaan yksi harvoista Olavi Virran omista teoksista. Kappale oli laulajalle itselleenkin erittäin rakas.

Matti Olavi Taskinen on opiskellut laulua mm. Jorma Hynnisen johdolla. Hynninen kiittää
lämpimästi oppilaansa taitoa sekä asennetta. ”Taskinen on siinä mielessä ainutlaatuinen oppilas, että hänen kanssaan olemme pohdiskelleet ja käyneet syvällisiä keskusteluja ääniteknisistä asioista. Hän on selvästi saanutkin monta niksiä omaan laulamiseensa. Hänellä on loistava laulunhallinta ja hieno äänimateriaali. Mielestäni Muisto vain -albumi on kulttuuriteko, jossa Olavi Virran oma tyyli tulee esiin”, Hynninen pohtii.

Matti Olavi Taskinen esiintyi Trio Tanguangon kanssa ensi kertaa marraskuussa 2013 IV
kansainvälisellä Kalevala –jazzfestivaalilla Petroskoissa. Taskisen ja trion ja yhteistyö on jatkunut2014-2015 eri puolille Suomea ulottuvalla kiertueella, jossa Trio Tanguango laajenee Tanguango Orchestraksi. Tällöin kokoonpanossa soittavat mukana myös Matti Olavi Taskisen poika, Toni Taskinen, kitara sekä Matti Olavi Taskisen Olavi T. – Muisto vain -albumin tuottaja Matti Makkonen, sello, joka myös pitkälti vastaa Trio Tanguangon ja Tanguango Orchestran sovituksista.

Maija Teikari

Maija Teikari on opiskellut pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin konservatoriossa mm. Liisa Pohjolan, Eero Heinosen, Violeta Petrovan ja Carlos Juriksen johdolla. Hän on esiintynyt kotimaassa mm. Espoon Urkuyö ja aaria –festivaalilla ja Viitasaaren Musiikin Ajassa sekä ulkomailla mm. Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Britanniassa ja Virossa.

Teikari on tehnyt nauhoituksia Yleisradiolle ja levyttänyt Annastiina Tahkolan, Eilamaria Leskisen, Juha Kotilaisen ja Nova Ensemblen kanssa. Maija Teikari toimii säestyksen ja pianonsoiton lehtorina Savonlinnan musiikkiopistossa sekä tuntiopettajana ja säestäjänä Savonlinnan taidelukiossa.

Ruusamari Teppo

Ruusamari Teppo aloitti pianonsoiton nelivuotiaana äitinsä johdolla. Kuusivuotiaana hän aloitti opiskelun Forssan musiikkikoulussa ja suoritti siellä musiikkikoulun oppimäärän. Opiskeltuaan kaksi vuotta Itä-Helsingin musiikkiopistossa Teppo oli kolme vuotta Konstantin Boginon oppilaana Kuhmossa ja opiskeli hänen johdollaan myös Pariisissa.
Tämän jälkeen hän opiskeli kaksi vuotta sekä Prahan konservatoriossa (Jaromir Krisin ja Michal Rezekin johdolla) että Lisztin musiikkiakatemiassa Budapestissa (Lazlo Baranyayn johdolla) Cimo-säätion antaman apurahan turvin.

Vuodesta 2001 Teppo on ollut Pohjois-Teksasin yliopistossa maailmankuulun pianistin ja
pedagogin, Vladimir Viardon, luokalla. Hän aloitti Pohjois-Teksasin yliopistossa myös tohtorintutkinnon syksyllä vuonna 2010. Teppo on osallistunut lukuisille mestarikursseille opettajinaan mm. Dmitri Bashkirov, Yefim Bronfman ja Matti Raekallio.

Teppo on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa. Hän on toiminut pianistina myös Richardsonin sinfoniaorkesterissa, UNT:n sinfonia- ja kamariorkesterissa ja Elara Ensemblessa. Teppo on voittanut toisen palkinnon Bradshaw & Buono -pianokilpailuissa New Yorkissa ja Petrof -pianokilpailuissa San Antoniossa.

Johanna Toivanen

Johanna Toivanen (s. 1994) on nuori lyömäsoitintaiteilija, jonka meriitteihin kuuluu mm.
jäsenyys sinfoniaorkesteri Vivossa. Klassisten orkesterilyömäsoittimien ohella hänen
musiikillisiin intresseihinsä kuuluvat suomalainen kansanmusiikki (mm. erilaisissa
Näppäripelimannien kokoonpanoissa) sekä maailman eri musiikkikulttuurit ja niiden
soittimet (mm. afrikkalaiset marimbat). Johanna Toivanen on ollut mukana myös projektissa nimeltä ’Saksalais-Skandinaavinen Nuorisofilharmonia’.

Tällä hetkellä Toivanen opiskelee Tampereen musiikkiakatemiassa ja on aktiivisesti mukana monissa niin lyömäsoitinyhtye- kuin orkesteriproduktioissa. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi Johanna Toivanen osallistuu aktiivisesti myös kulttuurikeskus Uulun produktioihin. Fiamma Novassa Johanna Toivasen soittimiin kuuluvat santoor/dulcimer sekä erilaiset käsirummut ja symbaalit.

Pekka Toivanen

Pekka Toivanen toimii musiikin lehtorina Jyväskylän yliopiston musiikin
laitoksella. Hänen intresseihinsä niin muusikkona, opettajana kuin tutkijanakin kuuluvat
vanhan musiikin ohella mm. kelttiläisten alueiden musiikki sekä maailman musiikkikulttuurit laajemminkin. Muusikkona hän on esiintynyt useissa kokoonpanoissa, joiden ohjelmisto on vaihdellut keskiaikaisesta ja muusta vanhasta musiikista (Hortus Musicus, Fiamma Lucente, Yr Awen sekä Fiamma Nova) arktisten kansojen perinnemusiikin sävyttämään etnojazziin (Pohjantahti) ja progressiivisen rockiin. Vanhaa musiikkia Toivanen on opiskellut mm. Bremenin ’Akademie für alte Musik’-instituutissa, pääasiallisena opettajanaan Andrew Lawrence-King.

Lieksalaistaustainen Toivanen väitteli tohtoriksi v. 2001 aiheenaan vanha walesilainen
harppumusiikki. Opetus- ja tutkimustyönsä ohella hän toimii akateemisena koordinaattorina suomalais-afrikkalaisessa yhteistyöprojektissa ’Music, Education and Cultural Identity’. Fiamma Novassa Toivanen soittaa pääasiassa harppua (ns. Binchois-malli, tekijä Tim Hobrough) sekä oud-luuttua (tekijä Abdu Dhaghir, Kairo). Ja yrittää olla muutenkin hyödyksi.